tiistai 12. elokuuta 2008

Heipat ja vilkutus

Inspiroidu-haaste taas, "hymyä huuleen". Hymyä on tekstissä ja kuvassa. Kuvan hymyn suhteen tosin pitää luottaa sanaani, siellä se on... En halua julkaista lapsistani tunnistettavia kuvia netissä. Tiedän kyllä että henkilöiden ilmeet ovat valokuvien parasta antia ja siksi harmittaakin esitellä leiskojani vähän puolinaisesti. Pahoittelen! Tässä kuitenkin tämänkertainen sivu, joka kertoo minun ja tyttäreni viimevuotisesta perinteestä.

"Kun olit ensimmäisellä luokalla, meillä oli tiistaisin oma juttu. Koulusi alkoi vasta kymmeneltä. Saatoin sinut joskus koululle, joskus puoliväliin, mistä kävelit yksin lopun matkan. Kun lähdimme eri suuntiin, käännyin välillä katsomaan miten matkasi edistyy. Vaikka käännyin kuinka usein, olit aina kääntynyt vilkuttamaan minulle iloisesti hymyillen."

Lapsi sai taas kirjoittaa oman muistonsa itse. Olen viime aikoina tutustunut käsitteeseen voimauttava valokuva, ja siihen liittyen miettinyt kenen muistoja tässä lapsilleni tallettelen. Pyrkimyksenäni on pitää lapset mukana prosessissa, vaikka skräppäily minun harrastukseni onkin.

Tämä oli ensimmäinen suoraan "sinulle" kirjoittamani teksti, ja se tuntui nyt todella luontevalta. Minkäköhän takia olen sitä tähän asti vierastanut?

Kuvat on kuvattu varta vasten skräpättäväksi. Sain uuden kameran äitienpäivälahjaksi, joten toukokuussa ehdin juuri sopivasti dokumentoida tämän perinteen ennen kesäloman alkamista :-)

Lisäänpä myös pari kuvaa yksityiskohdista. Vaikka tehdessä tuntui että tässä on minun leiskakseni vaikka mitä, ei niitä yksityiskohtia nyt mitenkään älyttömästi kuvattavaksi asti ollutkaan...

Kartonki BB, paperit Heidi Grace/Fiskars (paitsi keltainen kukallinen jotain historiallista), tarrakirjaimet AC, siirtokirjaimet Making Memories, paperinauhat Doodlebug, linnut Jenny Bowlin.



4 kommenttia:

Pia K kirjoitti...

Kertakaikkiaan ihana sivu! Hyvä kun tuli taas vahvistusta sille että kannattaa pitää lapset mukana muistojen tallettamisessa.

pikkuhelistin kirjoitti...

Aivan ihana! Tuo lapsen käsiala on aina niin hellyyttävää katseltavaa ja sopii tähän kivasti.

sannika kirjoitti...

Pia K, heh, huomasin että tämä lapsen mukaan ottaminen on aika vahvasti ristiriidassa blogini nimen kanssa :-) Nimen keksin ATC:ita tehdessä ja sillä puolella taitaa päteä edelleen...

Pikkuhelistin, kiitos! Ehkä tässä pääsee jollain aikavälillä näkemään myös käsialan kehittymistä :-)

Emmo kirjoitti...

Tässä se kauppa mistä oli puhetta:
http://shop.justjohanna.com/main.sc

En ole tutustunut vielä toimitusehtoihin tms. Joten kato toimittavatko edes suomeen jos kiinnostut.