Sivun nimi on "Oma huone" vähän Virginia Woolfin hengessä. Tosin minulla ei ole askartelua varten omaa huonetta, sellainen avoin kulmaus vain. Mutta koen että askartelu itsessään on minulle vähän kuin "oma huone", oma juttu, omaa aikaa, mahdollisuus, luovuus ja vapaus. Woolfia varmaan ihmetyttäisi vapaa tulkintani, hänellä oli mielessä vähän vakavammat jutut kuin paperinauhat ja huopakukkaset...Toinen näkökulma on se, että jo lapsena minulla oli ihania askartelutarvikkeita, kuten söpöt kimalleputkilot. Minulla on ne samat kimalteet edelleen, koska en ikinä raaskinut käyttää niitä! Ja nykyään on kimalleliimaa, joten ei tule irtokimalteiden kanssa sotkettuakaan. Olisin siis ihan hyvin voinut käyttää ne kimalteet silloin aikanaan. Toisaalta oli kyllä ihanaa välillä ottaa kimalteet esiin ja vain ihailla niitä.
Laitanpa toisen sivun samasta kirjasta myös tähän, tai siis kannen. Kirjan nimi on "Turhat ja tärkeät", ja osa asioistahan on sekä turhia että tärkeitä (kuten ne kimalteet ;-) Kuvassa on sellaisia palleroita, joita sain Singaporesta tuliaisina. Ne ovat aluksi nuppineulan pään kokoisia ja turpoavat vedessä sormenpään kokoisiksi, ja niitä voi pitää maljakossa koristeina. Turhista turhinta! Mutta meillä oli lasten kanssa hauskaa monta päivää, kun seurasimme niiden turpoamista, asetimme kukkia maljakkoon ja katselimme valon leikkiä palleroissa. Ja minulla vielä kun kuvasin palleroita ja valon muutoksia auringon laskiessa - olin juuri saanut uuden kameran ;-)
8 kommenttia:
Nyt on pakko tunnustaa että skräpistin täysin Minä kirja ideasi. Innostuin siitä hulluna ja tein tänään useamman leiskan siihen. Laitan huomenna kuvia blogiini, jos muistan :D
Hauska idea yhdistää nuo kimalteet ja scrapbooking-tarvikkeet, mutta samasta asiastahan niissä taitaa olla kyse! Scrapbooking on ainakin minulle jonkinlaista leikkimistä, pakoa arjesta. :)
Virginia varmaan kääntyisi haudassaan, jos näkisi kaikki kutovat, askartelevat jne. nykynaiset, mutta ihan totta, myös harrastukset voivat olla "oma huone". Kaksi sympaattista sivua hienoon albumiisi!
Kauniit esineet voivat olla periaatteessa turhia, mutta kauneus itsessään, se ei ole turhaa koskaan - sitä on oltava, muodossa tai toisessa.
Ja Virginia Woolf taas tuskin harmittelisi sitä valinnan mahdollisuutta, mikä meillä nykyisin on.
Meinasin unohtaa kommentoida kuvia, sanasi veivät mukanaan... hienoja ovat, molemmat ;)
Ihanat kuvat molemmissa :) mulla taitaa olla kans jotain ökyvanhoja kimalteita jossain jemmassa kun ei sillon joskus tosiaan raaskinut käyttää :D Niin ja sitä piti vielä sanoa, että huippuhieno käsiala sulla!
Valitettavasti hävitin kameran, julkaisu viivästyy.
kivat sivut ja eikös olekin ihanaa kun oma huone voi olla se kun saa luovasti olla yksin! nim. minä joka askartelen keittiönpöydän ääressä.
Kaunis hempeä sivu, ihanat nuo maalirinkulat ylä- ja alakulmissa. Olisipa minullakin pitkäjänteisyyttä tehdä jokin tällainen isompi projekti...
Kiitos kommenteista kaikille!
Pia K, olipa hyvin sanottu, sekä kauneudesta että valinnoista!
Lähetä kommentti