tiistai 21. syyskuuta 2010

Piilossa

Tällä kertaa olisin varmaan kirjoittanut itse, mutta halusin osallistua Inspiroidu-haasteeseen, jossa kynä piti antaa jollekulle toiselle. Joten tyttären tarinointi taas!

Itse asiassa tyttö ei ensin innostunut kirjoittamaan ollenkaan. Ehdotin, että hän kirjoittaisi edes yhden lauseen pienempään tarinointilappuseen, se riittäisi. Mutta sitten tytöltä tulikin tekstiä niin, että isompi lappu täyttyi. Alku aina hankala. ;-)

Minulla muuten on ollut tapana hoitaa lapsen tarinointi siten, että pyydän lasta ensin kertomaan tapahtumasta tai kuvista suullisesti. Kirjoitan ylös sitä mukaa kun lapsi puhuu ja järjestän lauseet mielestäni loogiseen järjestykseen. Ja vasta sitten annan lapsen kirjoittaa juttunsa tarinointilappuun. Tarpeen mukaan voin sitten sanella sanoja tai lapsen ollessa ihan pieniä jopa kirjaimia, riippuen lapsen senhetkisistä kirjoitustaidoista ja omasta halustani virheettömyyteen... Toisaalta, mitä pienempi lapsi, sen hauskempia virheitä, joten liian tarkka ei kannata olla!

Näin olen saanut mielestäni yhdistettyä lapsen oman "äänen" ja ymmärrettävän tarinan. Ja toisaalta olen saanut myös muita juttuja talteen kuin "X oli kivaa" ja "Y oli kivaa" - meidän lapset yleensä aina aloittavat kaikki tarinat "oli kivaa", ja jatkon saa vasta lisäkysymyksillä.

Sivun suunnittelu lähti lippunauhasta. Ompelin sen valkoiseen kartonkiin, jonka olin suihkutellut sinisellä maalilla.

Pisteistä koostuviä siirtokuvakirjaimia olen jemmannut jo vuoden, ja odottanut oikeaa paikkaa. Enpä tiedä, oliko tämä sen oikeampi kuin jokin muu, mutta halusin lopulta ottaa ne käyttöön. Ikävä kyllä ne eivät oikein erottuneet kuviopaperin päältä, joten tälläsin sanat mustalle paperille. Näiden mustien liuskojen ja mustan otsikon jäljiltä leiska oli jotenkin liian tumma, joten yritin ilostuttaa ja kirkastaa leiskaa lopuilla elementeillä. Washi-teippiä, kahteen palaan leikattu tarinointilappu, haitarikukka.

Itseäni ilahduttavin yksityiskohta on villalangasta taittelemani "lehdet" haitarikukan alla. Kukka niin selvästi kaipasi jotain, ja langasta syntyi sopivan kevyt elementti.


Näin tänään, viikonloppuna skräppäilyristeily!

12 kommenttia:

Veeruliiru kirjoitti...

Mä tykkään tästä isosti!!!

Unknown kirjoitti...

Niin ihana sivu, tykkään! Erityisesti tuo lippurivi on niin hieno, sitä täytyy itsekin kokeilla. Ja ihana teksti. Kerrassaan siis tosi onnistunut sivu.

m kirjoitti...

hieno sivu ja mahtava lippurivi! minusta nuo upeilla kirjailmilla tehdyt tekstit sopii oikein hyvin mustille lapuille, sillä ne sattuu mainiosti yhteen mustavalkoisten kuvien kassa ja antaa sopivasti kontrastia muuten vaaleaan kokonaisuuteen.

Puuhis kirjoitti...

Tykkään, huomio kiinnittyi heti noihin pisteaakkosiin ja spreijaukseen... ihanat!

baula kirjoitti...

Mahtis! Liput on munkin mieleen, samoin kun asettelu, värit, kukkanen lankalehtineen. :) Täällä ollaan niin täpinöissään viikonlopusta että..

Pia K kirjoitti...

Hieno ja ihana! Hennot sinisävyt on kauniit, ja musta(valkoisuus) ryhdittää.

Marika kirjoitti...

Ompas tosi ihana! Pitääpä laittaa korvan taa toi tarinointivinkki! Kiitos.

ommu kirjoitti...

Minäkin tykkään taas monesta asiasta: ideasta, värimaailmasta, kuvista, kirjaimista, lipuista ja suihkeista!

sirppis kirjoitti...

Näin se on, kun kurssilla juteltiin, että kaikki löytää lopulta paikkansa, kun kärsivällissti jaksaa kokeilla ja ootella sopivaa kohtaa; niinkuin noin sun pistekirjaimetkin. Ja sivu henkii sitä piilossaolon jännää tunnelmaa!

sirppis kirjoitti...

Ai niin: hauskaa skräppiristeilyä!

kiala kirjoitti...

Ihana sivu! Ajattelin ensin, että nuo kirjaimet on jostain uudesta Dymosta :D Pitää pitää sadutustekniikka mielessä :)

Elina kirjoitti...

Oih, miten hieno sivu! Viirinauha, suihkemaalit ja 'viuhkataiteltu' kukka - tykkään hurjasti!!