Mutta tässä esimerkkinä prosessini nykyisestä hitaudesta sivu, jonka olen tehnyt viime vuoden puolella, kuvannut helmikuussa, ja näin toukokuussa saan blogiin asti... Sivu on lähivärit-Inspiroidu-haasteen mukainen, mutta ei tosiaan sen inspiroima. Mutta haaste inspiroi nyt sitten julkaisemaan tämän keltaoranssin sivun - keltaoransseja olivat mallityötkin. :-)
Varmaan voi päätelläkin, että sivuun on kerätty meidän lasten muistoja isomummustaan. Tekstiä tuli sen verran, että muuta ei juuri mahtunut. Kehystin tekstit ompelemalla.
Ainokainen koriste on pienennös värityskirjan sivusta. Kiinnitin pienennöksen kartongille, leikkasin ääriviivojen mukaan ja kiinnitin kohotarroilla. Syy tällaiseen koristeeseen on se, että järjestin kerran mummulle sairaalaan kotikutoista taideterapiaa. Pakkasin mukaan kasan värityskirjoja ja puuvärit, ja värittelimme yhdessä - mummu, minä ja lapset. Mummu väritti kuvion vihreät osat. Tykkään kovasti siitä että muistelujen kohteen kädenjälki näkyy sivussa.
7 kommenttia:
Ja tälleen harvakseltaan kun bloggailee, ei huvita korjailla ihmeellisiä tuplarivinvälejä. Mistä ne nyt tuli? Hö.
Kiva leiska;ei se paljon muuta vaadikkaan! Tälläistä skräppäyksen pitäisi ollakin, muistojen tallentamista tärkeistä hetkistä tai ihmisistä:)
Mulla on sulle mun blogissa tunnustus :)
Minunkin blogistani löytyy sinulle jotain. Nämä sivut ovat NIIN tärkeitä. Kiitos, kun inspiroit!
Voi! Että olet saanut lapset kirjoittamaan muistonsa ja sulla oli jokaisesta kuva isomummun kanssa ja vielä mummun kädenjälkikin. Voiko olla mitään hienompaa???
Tämä oli kaunis ja koskettava projekti.
Ihanat kirjoitukset ja väritykset <3
Lähetä kommentti