tiistai 31. toukokuuta 2011

Ei mikään yleinen näky

"Tässä ei näy Manuelia. No ei tietysti, Manuel on näkymätön. Se asuu meidän kuistilla näkymättömässä kodissa. Se on suunnilleen pikkusormen pituinen ja niin nopea, että on eskarilla paljon ennen meitä, vaikka lähtee meidän jälkeen. Se ottaa pitkiä loikkia, kuin tiikeri. Se juttelee, mutta ei kaikille."
Sivua tehdessä yritin haastatella poikaa Mäkytöisestä (=näkymättömästä) Manuelista, mutta häntä ei oikein innostanut muistella vuosia vanhoja juttuja. Niinpä kirjoitin ylös ne muutamat asiat, mitä Manuelista ensimmäisenä tuli mieleeni. Hyvä että sivu tuli tehtyä nyt, kun vielä muistin jotain. Manuel kiritti meitä aikoinaan kerho- ja eskarimatkan jos toisenkin! :-)

Sattuneesta syystä Manuelista ei ole valokuvia. ;-) Manuel on ollut skräppäyslistallani jo pitkään, mutta en ole tiennyt, miten sivun toteuttaisin. Nyt Inspiroidu pahvista -haaste innosti tämän aiheen kimppuun. Jotenkin pahvi mielestäni sopii tähän, mutta en tiedä miten.

Kehys on sellainen kaksipuoleinen tahmakuvio, johon olen kiinnittänyt mustaa kimallesamettia. Ostin arkillisen noita kuvioita joskus vuosia sitten luullen niitä siirtokuviksi. Pettyneenä olin laittanut ne syrjään, ja nyt kevätsiivouksessa ne pulpahtivat esiin. Sittemmin olen hankkinut myös kimallesamettia, joten pystyin käyttämään kuvion. Huonoa tuossa kuviossa mielestäni on se, että siitä tahmasta ei kunnolla saa selvää, millainen lopputuloksesta tulee. Lähinnä ihmettelen noita ilmassa kököttäviä lintuja - ne varmaan olisi pitänyt leikata irti ja sijoittaa johonkin muualle? Miten ihmeessä toinen linnuista kököttää ylösalaisin? Outo köynnös. Toisaalta - outoa on sekin, että tyyppi on pikkusormen pituinen, joten tähän leiskaan oudot kököttävät linnut sopivat ihan hyvin! ;-)

Paljon muutahan tässä ei olekaan. Revin valkoista pintaa muutamasta kohdasta, joten kraftin värinen sisäosa tuli näkyviin.

Otsikosta yritin tehdä "näkymättömän". Valitsin valkoiset, litteät kirjaimet, jotta ne sulautuisivat pohjaan mahdollisimman hyvin.

Pikkuisen piti päästä koristelemaankin, joten keräsin ryppääksi paria teippiä, tarinointitarran, pari kuvioleikkurilla napsautettua kuviota, huopanuolen ja yhden puolihelmen.

Mitäs muuten olette mieltä tyttö- ja poikasivuista? Tämä on menossa pojan albumiin, mutta eihän tämä mitenkään kovin poikamainen ole - kuten ei moni muukaan poikasivuni. Minulla ei taida olla tyttö- eikä poikasivuja. On vain äidin tekemiä sivuja, joista kyllä näkee että äiti on tyttö. :-)

PS. Shimellen kurssimyynnin tuotot tältä päivältä menevät Planin Koska olen tyttö -kampanjaan. Jos on harkinnut Shimellen kurssille osallistumista, tänään voisi olla hyvä päivä tehdä päätös - ja auttaa Shimelleä auttamaan.

15 kommenttia:

xing kirjoitti...

<3 ja :)

Samaa mieltä tyttö- ja poikasivuista kuin sinä (ja tunnen myös monta miestä, jotka eivät halua kalastus- tai autoiluaiheisia onnittelukortteja.. ;)

Anski kirjoitti...

Ihan mahtava leiska ja aihe!!

lintsi kirjoitti...

siis voi tää on ihana! mua vaan hymyilyttää :). toi kuvaton kuva ja näkymätön otsikko, ihan mahtava!

Merja kirjoitti...

Aivan ihana sivu ja ihana aihe. Todella onnistunut! Ja niin ihana tarina. Tata on varmasti hyva jalkeenpain lukea ja muistella.

ommu kirjoitti...

Onnittele tosiaan itseäsi, että tallensit tämän suloisen jutun! Minua niin harmittaa, etten enää muista lasten vihreän miehen tarinoita ollenkaan.

Toteutuksesta ei voi sanoa muuta kuin että hieno!

Ja tosiasiahan on, että on tyttöjä, jotka tykkää poikamaisista asioista, ja poikia, jotka tykkää herkistä jutuista. Ja äitejä, jotka tekee omanlaisiaan sivuja!

pikkuhelistin kirjoitti...

Tää on niin upea ja leiskan aihe on superihana<3

Sopis ihan yhtälailla tytön kuin pojankin albumiin :)

Riikka kirjoitti...

Upea sivu ja mahtava aihe!

Marika kirjoitti...

Ihan huippu leiska!!!

Tuo tyhjä kehys puhuttelee.

Veeruliiru kirjoitti...

Sä teit sen taas... Tää on vaan niiiiin ihastuttavan iloinen ja suloinen sivu! Mistä keksitkin aina uusia ja oivaltavia tapoja tehdä ja koristella sivuja?!?!?

Creomi kirjoitti...

Voi kuinka ihastuttava tarina :) Sivu on kaunis ja ihanasti taas koristeltu!

sannika kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Ootte ihania!

Kaisa / Pinjami kirjoitti...

I h a n a aihe :D Mua alkoi nyt vallan hymyilyttää. Ja sivukin on kovin hieno. Tykkään :)

Elina kirjoitti...

Tämähän on aivan huikea! Just tällaisista helmistä pitäisi skräpätä enemmän! 'Kuva' näkymättömästä Manuelista on niin kiva idea. Ja koristelut ovat kauniit - tykkään!!!

lehtipollo kirjoitti...

Huippuaihe! Samettikoriste on hieno, samoin näkymätön otsikko ja alaoikean koristerykelmä. Tausta myös! Minä tunnetusti teen miehille vaaleanpunaisia kortteja - ei aina (tai ikinä) tarvitse olla niin sukupuolityypillistä...

Korppisusi kirjoitti...

Tykkään tästä ihan hirmusti! Ensisilmäyksellä ei ihan kaikkia edes huomaa, yksityiskohdat avautuvat pikkuhiljaa kun katsoo leiskaa. En edes alkuun huomannut väärinpäin kököttävää lintua, nyt se naurattaa aina. Tarina on myös kovin sympaattinen <3