torstai 19. toukokuuta 2011

Nostalgiaa

Aikoinaan minut sysäsi skräppäykseen albumi, jonka kokosin ja koristelin äidilleni 60-vuotislahjaksi. Tämä kuva jäi siitä yli, joten se on tosiaan ollut pitkään skräpättävien laatikossani. Inspiroidu-haasteen aiheena oli nostalgia, joten nyt oli erittäin hyvä aika skräpätä se.
En ole saanut tehtyä tällä kuvalla mitään, koska en oikeastaan tiennyt, mitä siitä kirjoittaisin. Niinpä menin kysymään henkilöltä, joka tietää. Käydessäni katsomassa mummua sairaalassa mukanani oli tekstiä vaille valmis sivu. (Käsityöihmisenä mummu tykkää katsella skräppäyksiäni.) Laitoin puhelimen nauhoittamaan mummun juttelua, ja kotona kirjoitin sopivat pätkät talteen. Taidan tehdä saman jutun toistekin, tästä jäi hyvä mieli!

Vasemman yläkulman harmaa kukkakuvio on iso siirtokuva. Se oli alun perin suorakulmion muotoinen, mutta säilytyksessä yksi reuna oli revennyt ja tarttunut suojapaperiin. Niinpä rikoin reunaa lisää, ja siitä tuli sopivan epämääräinen alue. Sen alla yläreunassa on vielä oranssia maalisuihketta. Leikkasin sivun letter-kokoon ajatellen, että teen pystyleiskan. Kuva ei kuitenkaan löytänyt paikkaansa, ja käänsin sivun vaakasuuntaan. Niinpä kerrankin valmiina olleet rivit jäivät käyttämättä.

Ennen mummun haastattelemista olin ommellut sivuun otsikon, joka ei sitten sopinutkaan lopulliseen tekstiin, ja oli väärällä värilläkin. Niinpä purin sen pois. Ihmettelen kovasti, miksi ompelusta jääneet reiät eivät häiritse minua - normaalisti näkyvät virheet ärsyttävät kovasti. Tavallaan vanhasta kertovassa voi olla enemmän rikkonaista - onhan kuvassakin naarmuja. Tai oikeastaan kopiot alkuperäisen kuvan naarmuista. (Ja tekstissä gessolla peitetty väärinkirjoitus. Auts! Se kyllä vähän häiritsee.) Tekstin oli tarkoitus sijoittua vapaamuotoisiksi kappaleiksi. Voi olla että laitoin ne liian lähelle toisiaan, ja lukeminen hankaloitui. Mutta sekään ei haittaa. Kai sitä ehtii rivin alkua vähän etsiäkin... :-)

Koristeina on huopakukkasia, varret ommellen, pieniä helmiä, pitsiä, nahkanauhaa, pari neulaa ja lempparini, pyöreä puinen kirjeensulkijamerkki alimmassa koristeryppäässä.

Olen pitänyt vanhojen kuvien skräppäämistä vaikeana, jopa mahdottomana, mutta näköjään on aika muuttaa mielipidettä. Tämä oli antoisa projekti - kaikkine virheineenkin!

20 kommenttia:

ninarsku kirjoitti...

<3 niin ihastuttava tuo tarinointi, ajatus on aivan mahtava! Värit on täydelliset ja kuten sanottu, nostalgiaan sopii pienet virheetkin.

m kirjoitti...

voi jestas miten hieno tarinointi <3 ja äänimuisto olisi hyvä olla jokaisesta ihmisestä, sillä niitä kyllä kovasti kaipaa jälkikäteen..

xing kirjoitti...

<3<3<3

Juuli kirjoitti...

ei vau, tää on ihana! värit, kuva, koristeet... ja tuo tarina! ♥

Pia K kirjoitti...

Sama kuin Xingiltä!

Anonyymi kirjoitti...

oi oi, sä olet vienyt muistojen tallentamisen ihan uudelle, syvemmälle tasolle!!! äänimuisto - miten ihanaa! kuinka arvokas tämä sivu onkaan, jo nyt, mutta myös sitten vuosien päästä.

Creomi kirjoitti...

Voi miten hieno ajatus kirjoittaa tarinointi nauhoitetusta haastattelusta. Tästä tuli aivan ihana sivu, todella nostalginen! Ihailen taas kykyäsi koristella sivuja :)

Veeruliiru kirjoitti...

Niin kaunis, niin kaunis... Ihania, pieniä yksityiskohtia pullollaan, puhumattakaan muistoista! Tää on aarre!

Kootut teokset kirjoitti...

Siiis AIIIVAN IHANA sivu. <3 Tasapainoinen, höystetty runsailla yksityiskohdilla ja nuo mummon muistot kruunaavat kokonaisuuden. Siis tämä on ihan aarre.

taru76 kirjoitti...

Todella todella kaunis sivu! Tuollaista "kommentointia" ja tarinointia pitäisi käyttää enemmän! Mahtava idea!

Kirsi kirjoitti...

Tämä on täydellinen <3 Ihan uskomattoman arvokas sivu tuon kuvan ja tarinoinnin ansiosta. Ja mielettömän hieno idea on ollut viedä mummolle sivu sairaalaan näytille. =)

lehtipollo kirjoitti...

Ihan mahtavia muistoja, mummun ääni tulee niin selvästi esiin! Kuva ja muistot saivat arvoisensa sivun.

Jeppula kirjoitti...

Liikutuin. Upea idea käyttää nauhuria. Ei voi kuin ihailla kaunista kokonaisuutta.

sannika kirjoitti...

Kiitos kaikista kommenteista! Olen jo miettimässä seuraavaa asiaa, mistä mummun muistoja pitäisi laittaa talteen.

Korppisusi kirjoitti...

Ihanat koristeet, värit ja idea! Siirtokuva toimii todella hyvin yläkulmassa!

ommu kirjoitti...

Oi! Oi! Oi! (sanoo hän ihastuneena ja painaa tarinointi-idean syvälle mieleen)

Laurana kirjoitti...

Upea! <3 Meillä oli joskus yläasteella sellainen äidinkielen tehtävä, jossa piti haastatella nauhalle omaa mummia, ukkia tai muuta vanhempaa henkilöä ja kirjoittaa sitten haastattelun pohjalta hänen elämäntarinansa. Mukaan liitettiin myös vanhoja valokuvia. Muistan tykänneeni kovasti siitä projektista, sai kuulla mummin lapsuudesta ja nuoruudesta kaikenlaista mitä ei muuten olisi tajunnut kysyä. Loistava idea käyttää tällaista haastattelua skräppäyksessä!

Anski kirjoitti...

Aivan ihana sivu ja mahtava idea tuo nauhoitettu haastattelu!!

Elina kirjoitti...

Olen ihan sanaton - miten hienon muiston olet saanut talteen.

Minna Enqvist kirjoitti...

Tämä on upea sivu. Olet ihanalla tavalla saanut taltioitua mummusi äänen.