Diskoilua

Silloin kun minä olin nuori, ei ollut kännyköitä. Ja jos olikin, ei kännyköissä ollut kameroita. Iltamenoissa olen tullut ottaneeksi muutaman valokuvan filmille, lähinnä joistain esiintyjistä. Siinä on elämänalue, jonka dokumentointi jäi aikoinaan tosi vähälle. 

Mutta onneksi ei ole liian myöhäistä! Toukokuussa oli yhtenä iltana nuoruusvuosien re-run - yksi hyvin verkostoitunut kaveri keräsi kaverinsa samaan paikkaan samana iltana, ja nämä taas kutsuivat omia kavereitaan. Ja minä sain bilekuvan lempitanssilattialtani, Tampereen Yo-talolta. Onneksi me kalkkiksetkin olemme Facebookissa, niin tällainen on mahdollista!



Halusin lähteä tavoittelemaan sellaista hikisen tanssi-illan tunnelmaa. Rento meininki siis! Kuviopaperit piti unohtaa, koska yksikään hankkimani kuviopaperi ei liippaa läheltäkään hikistä tanssi-iltaa... aika harvoin sellaiselle on ollut tarvettakaan! ;-)

Pohjalla on valkoinen kartonki, jolle levittelin kortilla vihreää ja turkoosia maalia. Ehkä ensimmäisen kerran onnistuin maalien levittelyssä siten, että tykkään lopputuloksesta! Kuvan päällä olevassa pyöryläkokoelmassa suurin on itse tekemäni rintanappi, harmaalta näyttävä pyörylä on peili, ja lisäksi löytyy yksi iso vihreä ja muutama pienempi haaraniitti. Näiden jälkeen leiska oli jo ihan jees, mutta journalingin paikka mietitytti.

Jossain vaiheessa hoksasin, että kuvassa on muutama neonpinkki piste, ja muistin hankkimani neonpinkin washiteipin. Jei! Revin teipin kahtia, ettei rivityksestä tulisi liian ryhdikäs.

Haaste(el)lista-haasteet olivat mielessä skräppäillessäni - ensin pääväri & tehosteväri, sitten tehosteaineet, journalingkin jossain vaiheessa... moni liippaa läheltä mutta jospa nyt osallistun vaikka Teippejä, teippejä, teippejä -haasteeseen.

Jumpallista

Skräppäsin! Harmittelin Haaste(el)lista-tapahtuman ajankohtaa heti siitä kuullessani - kyseessä oli nimittäin viikonloppu, jonka vietin itse järjestämässäni perhetapahtumassa. Mutta kun sunnuntaina kotiin tullessani huomasin, että haasteisiin voi osallistua vielä monta päivää, aloin skräpätä. Huippua että tällaista järjestetään! Haluan ehdottomasti osallistua! Kiitokset tempauksen järjestäjille!

Osallistun haasteeseen 9 - haasta itsesi. Otin esiin vesiväripuukynät (watercolour pencils), jotka sain joululahjaksi useita vuosia sitten. Kynnys niiden käyttöön on ollut korkea, koska en oikeastaan osaa piirtää. Mutta osaan sentään värittää, joten väritin. Vesivärikyniä käytin leimatun otsikon värittämiseen ja tekstin taustan tekemiseen. Ensimmäisen kokemuksen perusteella uskon, että kyniä tulee käytettyä toistekin.


Viikonlopun tapahtuman jäljiltä minulla oli käytössäni rintanappikone, ja sain nerokkaan idean sijoittaa teksti rintanappiin. Tekstiä oli aluksi noin tuplamäärä nykyiseen verrattuna. Kirjoitin sen kirjoituskoneella ja havaitsin, että tekstiä pitäisi vähentää huomattavasti. Mietin synonyymejä, karsin ja lyhensin, tavutin ja laskin merkkejä... ja niin vain sain tekstin mahtumaan rintanappiin! Idea tosin ei ihan joka vaiheessa tuntunut niin nerokkaalta, koska aikaa paloi melkoisesti. Lopputuloksesta kuitenkin tykkään, joten loppu hyvin.

Halusin pitää leiskan yksinkertaisena, koska aiheeseen ei mielestäni sovi mikään ylenpalttinen koristelu. Niinpä lisäsin vain oikeaan reunaan palaset maalatuista pahvikehyksistä ja ompelin yksinkertaisen kehyksen. Valmista!

*****

Aiemmassa postauksessa myin skräppäilykirjoja. Huomasin äskettäin, että hotmail-osoitteeni junk-osastolla oli muutakin kuin roskapostia. Junk-osasto tyhjenee automaattisesti, eli en näe enää heinäkuussa roskaposteihin joutuneita viestejä.  Toivottavasti kenenkään ostohalukkaan viesti ei ole jäänyt sinne huomaamattani! Jos näin on, pyydän anteeksi! Muut kirjat on myyty, That's Life vielä jäljellä.

Muutama kirja myytävänä

Kesätervehdys! En ole aikoihin tullut askarrelleeksi mitään, mutta luulen että aloittamisen aika on melko lähellä. Otin varovaisesti tuntumaa ja siivoillessani tein skräppäilykirjahyllyyni lisää tilaa... Muutama myyntiin siis! Kirjat ovat siististi luettuja ja hyvässä kunnossa. Laita sähköpostia osoitteeseen behr88(at)hotmail.com, jos haluat ostaa jonkun kirjoista.

Journaling Solutions for Scrapbooks (paino 1150 g, paksuus 2 cm)
Kuvaus Amazonissa
Kirja 10 € + postikulut 6 € = 16 €

Rebecca Cooper: Real. Life. Scrapbooking (paino 790 g, paksuus 2 cm)
Kuvaus Amazonissa
Kirja 9 € + postikulut 3,60 € = 12,60 €

Find Your Groove (paino 490 g, paksuus 1 cm)
Kuvaus Amazonissa. Tätä muuten joku myy Amazonissa yli 100 dollarilla, ilmeisesti kyseessä on todellinen sijoitus! ;-)
Kirja 9 € + postikulut 3,60 € = 12,60 €

Nic Howard: That's Life (paino 440 g, paksuus 1 cm)
Kuvaus Amazonissa
Kirja 9 € + postikulut 2,40 € = 11.40 €

We Dare You (paino 540 g, paksuus 1 cm)
Kuvaus Amazonissa. Samaten tämän voi hankkia myös reilulla 100 dollarilla jos niin haluaa. :-o
Kirja 9 € + postikulut 3,60 € = 12,60 €


Yksittäisten kirjojen postikulut arvioin 2. luokan kirjelähetysten hinnoilla. Mikäli ostat useampia kirjoja, voin tietysti pakata ne samaan kirjeeseen/pakettiin. Lähetyksen painosta ja paksuudesta riippuu, paljonko postikuluja kertyy - siksi kirjoittelin nuo painot tähän talteen.


Kirjat sijaitsevat Tampereella, joten jos itsekin olet täältä päin, nouto onnistuu myös.

Isomummu

Intohimona skräppäys -tapahtumassa oli muutaman tutun kanssa puhetta siitä, ettei blogia tule päivitettyä samalla innolla kuin joskus aiemmin. Ei se mielestäni mitenkään vakavaa ole - elämässä ja harrastuksissa on erilaisia vaiheita, joskus huvittaa yksi asia ja joskus joku toinen. Ja tietysti voi skräppäillä sivuja julkaisemattakin!


Mutta tässä esimerkkinä prosessini nykyisestä hitaudesta sivu, jonka olen tehnyt viime vuoden puolella, kuvannut helmikuussa, ja näin toukokuussa saan blogiin asti... Sivu on lähivärit-Inspiroidu-haasteen mukainen, mutta ei tosiaan sen inspiroima. Mutta haaste inspiroi nyt sitten julkaisemaan tämän keltaoranssin sivun - keltaoransseja olivat mallityötkin. :-)


 


Varmaan voi päätelläkin, että sivuun on kerätty meidän lasten muistoja isomummustaan. Tekstiä tuli sen  verran, että muuta ei juuri mahtunut. Kehystin tekstit ompelemalla.


Ainokainen koriste on pienennös värityskirjan sivusta. Kiinnitin pienennöksen kartongille, leikkasin ääriviivojen mukaan ja kiinnitin kohotarroilla. Syy tällaiseen koristeeseen on se, että järjestin kerran mummulle sairaalaan kotikutoista taideterapiaa. Pakkasin mukaan kasan värityskirjoja ja puuvärit, ja värittelimme yhdessä - mummu, minä ja lapset. Mummu väritti kuvion vihreät osat. Tykkään kovasti siitä että muistelujen kohteen kädenjälki näkyy sivussa. 

Koiraihminen

Tein tämän sivun viikonloppuna Intohimona skräppäily -tapahtumassa. (Olipa muuten kiva viikonloppu taas kerran - kiitokset järjestäjille ja kaikille kenen kanssa tuli juteltua!) En ole ikinä ajatellut olevani koiraihminen, mutta kun suunnilleen maailman suloisin koira oli meillä reilun viikon hoidossa, huomasin että ihan selvästi olen. Ja niin on moni muukin, päätellen siitä kuinka moni poikkesi asiasta juttelemaan. :-)



Olin varannut kotoa paperit sivua varten. Mutta kuinka ollakaan, sain tapahtumassa käyttööni sopivamman kuviopaperin ihan vahingossa. Kuusiokulmiopaperi nimittäin löytyi pöytäpaikallani odottaneesta namupussista - siitä olisi voinut taitella rasian, mutta käytin sen kuviopaperina. Täydellisesti meidän lainakoiran turkin värit! Leikkelin kuusikulmioita isommiksi ja pienemmiksi alueiksi ja muutaman kiinnitin kohotarroilla.

 

Kirjaintarrat, korkkiympyrä ja oranssi nauha ovat Intohimona-hankintoja, muut tarvikkeet kuljetin mukanani kotoa. 

Tapahtumissa valmiiksi asti saamani leiskat ovat todella harvassa, joten olen itseeni tosi tyytyväinen, kun tämä valmistui jo ensimmäisenä päivänä. Toisenkin sain melko pitkälle, ja lisäksi osallistuin kahteen workshopiin.

Marika kirjoitti Bloggerin sanavarmennuksen hankaluudesta ja itsekin olen sen kanssa pähkäillyt. Otin omasta blogistani varmennuksen pois, koska itse olen huomannut ihan saman asian - kommentteja ei viitsi jättää, jos se on liian työlästä (ja joskus tuntuu että jopa mahdotonta). Joten saa kommentoida, ainakaan ei ole varmennuksesta kiinni! :-)

Uusiksi tehty

Tein pari vuotta sitten New Yorkin matkasta kaksi leiskaa, jotka ovat edelleen lemppareitani: Serendipity ja Hyvä ja helppo olla. Kolmas, Central Park, oli ihan kiva, mutta minua harmitti että se ei albumissa näyttänyt kuuluvan kahden muun New York -leiskan joukkoon. Tekstikin siinä oli vähän ympäripyöreä. Ja neljäs oli niin erilainen, että en tehnyt sitä ikinä valmiiksi.

Alkuvuodesta revin kuvat noista kahdesta jälkimmäisestä leiskasta irti ja tein sivut uusiksi lähes loppuun asti. Tänään aloitin askartelupöydän siivousurakan ja siivoamisen sijasta päätin viimeistellä leiskat ja päivitellä blogia. Joten tässä tulee - kraftia, otsikot samoista kirjaimista, kelloja, metallireunaisia ympyröitä, kuplamuovileimauksia... Nyt New York -leiskat ovat ihan selvästi samaa sarjaa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen tehnyt valmiin leiskan kokonaan uusiksi. Olen edelleen vähän kahden vaiheilla, oliko tässä nyt mitään järkeä. Ehkä tiedän sitten, kun olen laittanut leiskat albumiin ja muutaman kerran selannut sen läpi. :-)

Kesän yllättäjä

Viime kesänä meidän pihan parhain panos-tuotos -suhde oli tällä hajuherneellä, joka kukki puolisen vuotta. Havahduin ihailemaan sitä marraskuun alkuviikoilla - aika harvoin meidän pihassa mikään on siihen aikaan kukassa.



Sivun pohja on toinen puolikas paperista, jota käytin edellisessäkin leiskassa. Yhtä simppeli meininki tässä taitaa olla muutenkin.

Violeteista helmistä ompelin valokuvan vasempaan reunaan rajaajan. Helmet ovat alkujaan rannekorusetistä, josta annoin osan lapsille, osan pidin itse askartelutarkoituksessa. Samoin perhonen on lapsellinen tarvike: sellainen muotoiltu kumilenkki. Kiinnitin sen muutamasta kohdasta ompelemalla. Tähden löysin keittiön lattialta, eikä minulla ole aavistustakaan, mistä se siihen oli tipahtanut. Löydetyt tarvikkeet ovat aina hauskimpia - vaikka ne sitten löytäisi kotoa. ;-)

Nyt vetäydyn taas sohvan kulmaan niistämään. Heip!