Eilen mietin sitä, kuinka paljon skräppäilyyn vaikuttavat kulloinkin käytössä olevat materiaalit. Skräppäsin yhden lempikuvistani, ja olin tosi tyytyväinen, että tein sen nyt. Tuntui, että tällä hetkellä käytössäni olevilla tarvikkeilla ja materiaaleilla sivusta tuli sellainen kuin halusinkin. Mitään ihmeitähän tässä ei ole, mutta juuri ne oikeat asiat. Lempikuvan kohdalla sillä oli väliä!
Lauralle kiitos tämän sivun tekemisen käynnistämisestä, nimittäin Lauran haasteen aihe Mitä teillä kuuluu aiheutti sivun tekemisen juuri nyt. Osallistun siis! Tekstin kirjoitin jo keväällä Inspiroidu-ideariihen aikaan. 
Hämärässä otetusta vanhasta kännykkäkameran kuvasta ei oikeastaan saanut paperille tuon isompaa. Kuvan huonosta laadusta kertoo sekin, ettei sitä nyt tarvitse edes blurrata - ei siitä ketään tunnista näinkään. Kuvan ihanuus omassa mielessäni liittyykin tietysti kuvan ottohetken tunnelmaan, ja se oli kännykässäni taustakuvana kuukausitolkulla.
12x12-tuumaisessa leiskassa pikkuinen kuva olisi ollut aika orpo. Letteristä ja 6x12-koosta päädyin jälkimmäiseen. Harkitsin myös vaakasuuntaa, mutta koska tulostin tekstin tietokoneella (ups! Eihän siitä vain ole tulossa tapa?), päädyin pystysuuntaiseen leiskaan.

Sitten ryhdyin tekemään kukkasia, ja niitä teinkin useampia, ennen kuin olin tyytyväinen. Piparinauhat leikkasin vapaalla kädellä. Kiekurat ketjupistoa, otsikko, valmis.
Kuvasin vielä hylätytkin kukkaset, sekä aaltopahvit, joita harkitsin oikeaan alanurkkaan. Punainen kukka ei ehkä värimaailmaltaan tunnu ilmeiseltä valinnalta esittelemääni leiskaan, mutta senpä tekikin meidän tokaluokkalainen aamulla ennen kouluunlähtöä. Hän herää aina aikaisin ja muiden nukkuessa käy askartelupöytäni ääressä kurkkimassa, mitä äiti on illalla puuhannut, ja joskus toteuttaa oman sovellutuksensa aiheesta. :-) Tilasin punamustia kukkasia lisää, käytän niitä sitten jossain muussa työssä!
Kuvan vasemmassa reunassa on kiekura-apuväline. Piirsin suunnilleen sopivan kiekuran paperille, leikkasin sen läheltä viivaa ja näin pystyin kokeilemaan, sopiiko kiekura paikalleen. Ompelua varten pistelin kartonkiin reiät tämän kiekuran läpi. Käytin sekä ylä- että alareunaan samaa kiekuraa, joten kuviot ovat lähes identtiset, vain eri suuntiin. Viivan piirtäminen kalvolle olisi vielä kätsympää, mutta se tuli mieleeni vasta ompelut tehtyäni.
Ja oikeassa reunassa on Sew, Mama, Sew -blogista tulostettava taskukokoinen kirjontapisto-opas, jonka rohkaisemana tein elämäni ensimmäiset ranskalaiset solmut. Joistain asioista luulee että ne ovat vaikeita, mutta ne eivät oikeastaan ole. Ranskalainen solmu on yksi niistä. Vai voisiko olla, että se on helpompi tehdä kartongille kuin kankaalle?